Tuomitseminen.
Mistä se oikein kumpuaa?
Ihmisellä on taipumus arvioida toisia ensivaikutelman mukaan ja usein päätelmät, joita teemme pohjautuvat omiin pelkoihimme ja omiin rajallisiin näkökulmiimme. Vaurautta voidaan pitää yhtenä syynä, että se pilaa ihmisen tai omaisuus voi saada aikaan laiskuutta ihmisessä ja kumpikaan päätelmä voivat osoittautua täysin vääriksi.
Usein oma epävarmuus saattaa saada aikaan arvostelua ja tuomitsemista. Kun oivaltaa tuomitsemisen alkusyyn voi vahvistaa omaa suvaitsevuuttaan ja sallii jokaisen olla juuri sellainen kuin on.
Aina kun huomaat tuomitsevasi, kysy itseltäsi, mistä tämä tulee? Tuomitseminen ei ole kaukana sinusta vaan se lähtee sinusta. Kun oivaltaa, että oikeasti tuomitset aina itsesi, vaikka muut ovat tuomitsemisesi kohteena, voit päästää irti tarpeesta tuomita ja siirtyä myötätuntoisuuteen, joka sallii jokaisen olla juuri sellainen kuin on.
Tuomitseminen hyvin harvoin johtaa muihin vaihtoehtoihin, joita on aina olemassa. Älä eksy syvemmälle tietämättömyyden metsään.
“Kun tuomitset toisia, tuomitset itseäsi ja sinulla ei ole aikaa rakastaa toisia eikä itseäsi.”
Minulla on sanonta, jota noudatan: “Minulla ei ole aikaa vihata vain rakastaa.”