Liika analysointi.
Henkistä polkua kulkevilla on taipumus liikaa analysoida kaikkea elämässä tapahtuvaa ja monesti onnellisuuden puutetta analysoidaan hyvinkin tarkoin, mutta ehkä olisi tarpeen analysoida onnellisuutta enemmän. Analysoinnilla etsitään syytä ja tarkoitusta – miksi ja aina vaan miksi?
Vietä nyt hetki aikaa ja mieti, koska tunsit olevasi onnellinen ja miltä se tuntui ja silloin sinun on helpompi palauttaa se mieleesi uudelleen ja uudelleen. Tunnistaminen on ensimmäinen askel – tuntea miltä tuntuu olla onnellinen.
Voit tutkia, miltä tuntuu ilo – naura paljon ja muistat ahaa, tämä on iloa, tältä ilo siis tuntuu. Ehkäpä huomaat, että on helpompi antaa ja olla anteeksiantava, kun hymy viipyy kasvoillasi tai naurat joillekin ärsyttäville asioille ja tavoille, joita toisilla on.
Kun palautat mieleesi, miltä asiat tuntuvat, voit kuinka muistaminen laukaisee toimintaasi ja voit luoda onnellisuuden tunteen, kun olet alamaissa. Vedät itsesi ilon puhtaisiin energioihin ja vedät puoleesi enemmän iloa.
Voit iloisesti antaa ja vastaanottaa.
Ota tavaksesi olla onnellisuus ja keskitä huomiosi onnellisuuden tunteeseen.
